Kaikki alla listattu musiikki on vapaasti jaossa internetissä.
RI:SA
Kahden nuoren miehen projekti Vihdin suunnalta. Musiikki on elektronista, mutta tarkempi jaottelu on vaikeaa. Vaikutteita löytyy perinteisestä EBM:stä, kuin myös enemmän NiN-industrialista, ambientista ja metallimusiikistakin. Kokeelliseksi musiikiksi herrat itse ovat musiikin mikseri.netin kotisivulleen jäsentäneet, joten olkoon asia niin.Levyjä he ovat julkaiseet melkoista tahtia, keskimäärin kaksi levyä vuodessa, aikavälillä 2007-2008. Omaleimaisuus on havaittavissa alusta asti, mutta tottakai tyyli ja laatu on kehittynyt jatkuvasti.
Onnistuneimpia levyjä on IMO kaksi tuoreinta, heart ja reincranate_VIR, mutta myös kahta äsken mainittua edeltävä empty album on loistava, sisältäen kappaleen futile joka on noussut jonkinasteiseksi hitiksi fanien keskuudessa.
Sen suurempia mutisematta, suosittelen lämpimästi kaikille tunnelmallisen, mutta myös aggressiivisen konemusiikin ystäville.
mikseri.net
last.fm
myspace
kumma
Jokelasta ponnistava, kolmehenkinen taidepunk-orkesteri. Ovat kaksi albumia plus yhden ep:n luoneet, joista ikävä kyllä itse omistan vain yhden, ja ei taida tuota vanhempaa materiaalia olla missään jaossa.Jos pitäisi vertailukohtia löytää, niin Sur-rur on aika lähellä, eikä edes aika lähellä vaan melko identtinen. Kummalta löytyy kantaanottavia sanotuksia, ärhäkkää ja tunteikasta menoa, nintendo-vaikutteita, hauskoja sävellyksellisiä koukkuja (esimerkiksi kappaleet Porkkana ja Julmia Jumalia ovat lähes identtiset niin riffeiltään kuin sanotuksiltaan, mutta Porkkana on akustinen ja keskitempoinen, ja toinen taas on räävittömän nopea punk-repäisy) sekä paljon, paljon muuta. Sanoituksista riittää pureskeltavaa pitkäksi aikaa, ja sävellyksetkään eivät ole punkmaisen tylsiä, vaan kestää kuuntelua.
Albumi Puuttuva punainen lanka, joka minulla on ja joka on lähes kokonaan internetissä ladattavissa, on kaksilevyinen järkäle, jossa on musiikkia yli kaksi tuntia, laskematta mukaan piilobiisejä. Levyt on kumpainenkin jaettu kahteen osioon, todennäköisesti siis helpottamaan kuuntelua. Herrat kun itse sanovat, ettei levyä olekkaan tarkoitettu kertaistumalta kuunneltavaksi.
kotisivu
mikseri.net
myspace (tuorein sinkku tuolla)
Silence Through The Rain
Post-rockahtava kvartetti Kotkasta. 2007 vuodesta asti kasassa ollut bändi on muutaman jäsenvaihdoksen jälkeen päässyt kunnolla vauhtiin, ja julkaissut yhden studiodemon, ja useampia kotidemoja ja livenauhotteita aikansa varrella.Bändin vaikutteisiin kuuluu niin Manic Street Preachersia kuin iLiKETRAiNS:ia, ja musiikki onkin toimiva yhdistelmä menevää rockia ja tunnelmoivaa post-rockia. Laulajan saundi on jotain iLiKETRAiNSin, MSPn ja Placebon väliltä, kerrassaan omalaatuinen ja ainakin omaan korvaan miellyttävä.
Ehkä se mikä itseäni tässä bändissä on eniten kiehtonut on se, etteivät he sorru post-rock -skenen tylsistyttävään delayhakkaukseen ja Explosions In The Skyn tai Isiksen plagiointiin, vaan jälki on omalaatuista ja mielenkiintoista kuunneltavaa.
Lähiaikoina herrat ovat julkaisemassa uutta EP:tä On Trial By Ordeal.
mikseri.net
last.fm
LOA
Taas kerran hieman rockimpaa ilmaisua, myöskin Jokela-Järvenpää -skenestä. Tämä miehistö on äänittänyt kaksi albumia, Envie De Dollars ja Ride On Me, joiden välillä vaihtui kitaristi.Musiikkia voisi kuvailla jonkinlaiseksi kaistapäiseksi Musen pikkuveljeksi. Laulaja taitaa falseton, örinän ja teatraalisen peruslaulannan, kuten myös pianonsoiton loistavasti, etenkin tuoreella Ride On Me:llä, ja kitaristin, basistin ja rumpalin yhteissoiton sulavuus on hyvin verrattavissa Museen. Bassolinjat ovat eläviä ja mielenkiintoisia, rumpujen soitto tukevaa, mutta silti oivaltavaa, ja kitaristi on ilmiömäinen nuoreen ikäänsä nähden; ei tekniikalla pilattu, mutta kykenee tarvittaessa hurjiin suorituksiin.
Kovasti suosittelen rockpopin ystäville!
mikseri.net
kotisivu
last.fm
Asteet
Edelleen jatkamme Jokela -skenen syövereissä. Asteet on nuoren miehen, taiteilijanimeltään Veri Ääretön, rock/punk -projekti aika mielenkiintoisella otteella. Kyseessä on tietynlainen yhdistelmä punkkia, rockia ja noisea. Soundit ovat kahdella julkaistulla albumilla, Vol.1 sekä FXRES09 -EP niinsanotusti "melko nekrot", ja noisea riittää, mutta kyseessä ei silti ole mikään yhden mikin surinapunkihme, vaan ihan selkeää (tai niin selkeää kun sen tarvitseekin olla, mutta nekroa saundia. Kaikenkaikkiaan todella harkitun oloinen kokonaisuus.Kappaleiden sanoitukset ovat sanalla sanoen loistavia. Rappiorockelämä hohkaa lyyrikoista lävitse, eikä Herra Ylppö -mielleyhtymiltä voi välttyä. Mukana on raakaa arkirealismia ilman turhia sanankäänteitä, mutta myös vähän vaikeaselkoisempaa materiaalia.
Hyvänä esimerkkinä levyltä Vol.1, kappale Tähti.
Me katosimme yhdessä,
meidät kuolleiksi julistettiin.
Vielä jonain päivänä
taivas meille hymyilee.
Maailma kääntää
ja taivas vastaa:
Älä koskaan päästä irti.
Pidä musta kiinni!
Me kuljetaan läpi toisen maailman;
heti seuraavan
yliannostuksen jälkeen!
Siellä taivas meidät muistaa
ja kaiken tietää, hävittää!
Viimeinen mahdollisuus:
kuolla elävänä
ja yrittää hengittää!
Vittu, ett' mä oon
niin vitun ROCK 'N ROLL!
LIIAN VAIKEAA HENGITTÄÄ!
mikseri.net
last.fm
myspace
72 forms
RI:SAn toisen osapuolen, samin, edesmennyt sooloprojekti. Kyseessä on kokeellinen neofolk, ja ensimmäisessä julkaisussa oli myös industrial -vaikutteita jonkin verran.Projekti kerkesi julkaista yhden julkaisun, useita yksittäisiä kappaleita, joista osa sitten myöhemmin muodosti isomman kokonaisuuden.
Musiikkia voisi verrata melko paljon Death In Juneen, mutta suuressa osassa on myös Spiritual Front -henkiset mutinat, ja jossain vaiheessa vokalisointi muuttui enemmän kuiskailevaksi. Koko lyhyen elinaikansa projekti kehittyi ja muuttui, ei parempaan tai huonompaan suuntaan, mutta muuttui jatkuvasti. Ylipäätänsä projekti tuntui heijastavan tekijänsä elämää; Se alkoi synkällä ja metallisella saundilla, tekstit olivat vaikeaselkoisia ja sisälsivät paljon vertauskuvallisuutta. Seuraava vaihe oli hieman luonnonläheisempi saundi, tunnelma oli rauhallinen ja seesteinen. Projektin lopetus oli upea. Viimeiseksi kappaleeksi jäi kappale clouds, joka on rakenteeltaan hyvin pop, ja tunnelma on juurikin kuten kappaleen nimi kertoo, pilvimäisen leijaileva. Kertosäkeessä lauletaan;
It is not beautiful
to be empty
all the clouds
seem only deformed now
Nuo lauseet, haikailevan pianomelodian siivittämänä aiheuttavat spontaaneja itkukohtauksia, räävittömän kaunista. Koko kappaleen sanoma tuntuu olevan kuin päätöspiste kaikelle mitä projekti on edustanut; ennen kappaleet kertoivat (ainakin allekirjoittaneen tulkinnan mukaan) ihmiskammoisuudesta, syrjäänvetäytymisestä ja ylipäätänsä elämän turhanpäiväisyydestä. Mutta nyt, pilvet ovat järjestäytyneet uudelleen, ja myönnetään ettei ole kovinkaan kaunista olla tyhjä. Upeaa, aivan upeaa.
Projekti kuitenkin sai päätöksensä 2009, ja sen kaikki kappaleet poistettiin mikseri.netistä. Niitä voi kuitenkin vielä löytyä ainakin last.fmstä.
Highly Recommended. To everyone.
-edit-
27.4.2010 72 forms palasi mikseri.netiin, ja kansa hurraa!
last.fm
mikseri.net
Antero Tienaho
Suomalainen sooloprojekti, enimmäkseen käsittääkseni mikseristä tuttu drone/ambient/noise-
tapaus. Kyseisen projektin haltija on myös last.fm -ryhmän Music Maker Societyn perustaja, josta johtunee yllättävän suuri kuuntelijamäärä, yli 2,000 kuuntelijaa, kyseisen sivun artistiprofiilissa.Muusikko itse luonnehtii yhdeksi musiikinsa kantavaksi teemaksi "ancient future", joka kuvaa musiikkia kokolailla hyvin. Kappaleissa on yhdistelty modernia efektointia, ja space-meininki-ambiensseja, mutta myös kansansoittimia kuten balalaikkaa. Lopputulos on äärimmäisen tunnelmallinen ja ajaton, ikään kuin nuo kaksi vastakohtaa todentotta kumoaisivat toisensa, ja tulos olisi nolla.
Antero Tienaho - Gaia
Myös tämä projekti sai loppunsa 2009, artistin poistettua tunnuksensa mikseri.netistä, ja ilmoittaen, että tuskin palaa alalle. Last.fmstä kuitenkin voi vielä kokolailla tuotannon löytää.
last.fm
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti